Ja näitähän riittää. Oli niin huono päivä töissä, sen takia pakko saada pari kaljaa. Seuraavana päivänä kaikki on mennyt nappiin, joten on aihetta juhlaan. Pakko saada kaljaa.  Tulee vieraita, pakko saada kaljaa. Kotona nalkuttava akka ja kamalat kakarat, pakko saada kaljaa. Lauantaiaamuna iskee niin paha krapula, että on pakko saada kaljaa...

Jossakin vaihessa isälläni todettiin kihti, joten olut kiellettiin. Ja kas näin olikin sitten luontevaa siirtyä viiniin, kossuun, lonkeroon... Ihan sama mihin, kunhan siitä tulee mahdollisimman humalaan! Nykyisin kaikki kelpaa, olutkin. Jälleen. Ja sitähän menee. Yksi pieni mäyräkoira ei tunnu missään, eikä riitä mihinkään! Kun isäni on yksin, hän juo. Kun isälläni on seuraa, hän juo. Keksitpä mitä tahansa, niin siitä voi vääntää syyn korkata pullon, tölkin, viinilaatikon... Juominen on kuulemma isäni elämän ainoita iloja, meistä lapsistakaan kun ei ole mihinkään.