Satuinpa tässä päivänä muutamana juttusille ihmisen kanssa, joka on joskus opiskellut psykologiaa. Tuli puhetta naapurustossani tapahtuneesta perheriidasta, ja minun reaktiostani. Kestän huonosti ihmisten riitelyä, varsinkin, kun mies hakkaa naista. Riita oli ollut tosi paha, ja minä valvoin kauan senkin jälkeen, kun poliisit olivat käyneet paikalla rauhoittamassa tilanteen. Tämä ihminen sitten alkoi pohtia reaktiotani, ja melko nopeasti veti sen johtopäätöksen, että reagoin niin voimakkaasti, koska aikoinaan lapsuuteni kodissa on riidelty ja tapeltu. Ihmetteli, että reagoin niinkin "vähän", koska kuulemma "lapsuuteni traumat" olisivat voineet aiheuttaa voimakkaammankin reaktion.

Äh, tämä on huono kirjoitus, ajatukseni eivät ole kasassa. Ehkäpä palaan aiheeseen myöhemmin.