Voiko se muka oikeasti olla mitään hauskaa? Ettäkö muka sitä voisi ihan rehellisesti sydämestään nauraa ja rentoutua? Tätä kyseenalaistusta kuulen jatkuvasti. No, KYLLÄ VOI!

Olin lauantaina häissä, joissa suurin osa juhlaväestä oli tullut muualta ja ajoi kotiinsa juhlien jälkeen. Alkoholia oli kyllä tarjolla, mutta vasta kun osa vieraista oli poistunut (uskonnollisista syistä). Sitten alkoi tanssi ja laulu, sekä viini virtasi. Mutta... Meidän pöydässämme oli ollut hauskaa alusta alkaen, nauroimme katketaksemme, vitsailimme ja puhuimme levottomia. Meillä oli aidosti HAUSKAA! Ja vielä hauskempaa, kun tajusimme, että meille oli tässä vaiheessa tarjottu vasta kotikaljaa ja jäävettä. Heitimme jo huulta loppuillan levottomuuksista, kun saisimme alkoholia. Meillä oli tavattoman lystiä, häät olivat hienot ja nauru tosiaan tuli sydämestä. Ihanat juhlat, hyvä muisto. Ja täysin ilman alkoholia! (No okei, alkumalja oli kyllä ihan oikeaa kuohuvaa, mutta sen jälkeen pelkkää vettä ja kotikaljaa.)